Joululahjavinkit osa 2 (+ripaus lähimmäisenrakkautta)

Viimeksi pistelin niitä pikkupoitsun lahjatoiveita ja nyt vuorossa ovat aarteet, joista tiedän ainakin meidän kohta 5-vuotiaan innostuvan. Kuten aikaisemmin taisin mainita, ykköstoiveena on kuitenkin Baby born-nukke, joten todennäköisti nämä muut lahjaideat jäävät meillä nyt jouluna toteuttamatta. 5-vuotissynttärit kolkuttelevat ovelle jo heti alkuvuodesta, joten näitä katselen sillä silmällä varmaan taas tammikuussa. 

1. Voi vitsi mikä viitta! (Wild Things Funky Little Dresses) 2. Kaunis printti seinälle (Monde Mosaic) 3. Söpö mekko ensi vuoden juhliin (Scarlet Black London) 4. Tähän korkkitaulukarttaan olisi hienoa merkitä yhteiset matkakohteet (Luckies)
5. Projektori, jolla voi tehdä älypuhelimesta oman leffateatterin, wow! (The Little Boys Room) 6. Suloinen kettulaukku vaikka salapoliisin tarvikkeille (The Little Picture Company)
Kaikki tuotteet: Not From the HighStreet

1. Meidän pikku salapoliisille tämä Spy Camera olisi varmasti mieluinen (Moulin Roty) 2. Ihan oikea kamera pikku paparazzille (Lomography) 3. Pehmeä kissa vaikka unikaveriksi (Maileg) 4. Kyllä näillä kelpaisi leipoa (saisiko tämän väriset myös äidille?) (Le ToyVan) 5. Puinen paahdin kotileikkeihin (Little Ella James) 6. Prinsessa ja herne (Maileg)

Välillä ainakin itselle tuntuu näitä lahjoja katsellessa käyvän niin, että haluaisi ostaa lapsilleen paketin jos toisenkin. Toinen toistaan ihanampia tavaroita on maailma pullollaan ja aikuisenkin on välillä vaikea pitää mielessä se, etteivät joulun tärkeimpiä juttuja kääritä lahjapakettiin. Meillä paketteja suurempi lahja on esimerkiksi se, ettei mies ole tänä jouluna töissä. Se, että jälleen kerran saamme viettää joulua runsaalla ja sitäkin laadukkaammalla porukalla- kahden suvun voimin ja vielä kahtena päivänä peräkkäin!

Toiveeni onkin, että mahdollisimman monella olisi yhtä hyvä tuuri. Että varsinkin kaikilla lapsilla olisi ympärillään turvallisia, päihteettömiä aikuisia. Että kukaan ei joutuisi olla yksin, kylmissään tai nälissään. Ja että jokaiselle lapselle olisi se, vaikka pienikin, paketti kuusen alla.

Onneksi nykyään on aika monia mahdollisuuksia levittää joulumieltä laajemmallekin kuin omalle lähipiirille. Yksi parhaista joulumielen nostattajista itselle ovat erilaiset keräykset, joilla voi muistaa niitä, joille joulu on enemmänkin haaste kuin mahdollisuus. Esimerkiksi joulukukat, joita voi lähettää ainakin pääkaupunkiseudulla ja Tampereella yksinäisille vanhuksille ovat kaunis ajatus. Joulukukkakampanja järjesteään nyt jo viidettä kertaa ja toteuttajiensa mukaan kukat ovat tuoneet aitoa jouluiloa vastaanottajilleen. Vastaanottajasta saa tietää nimen ja iän, kukka valitaan itse. On liikuttavaa kuinka meillä pienempi on puhunut lähetyksen jälkeen suvereenisti "meidän Martasta". Toivon, että vastaanottajalle kukka tuo yhtä paljon onnea ja iloa kuin antajilleen.

Vanhuksille lähetettävien kukkien lisäksi monet seurakunnat ja nuorkauppakamarit ovat keränneet lahjoja lapsille, joilla ei välttämättä muuten olisi mahdollisuutta jouluna pakettiin. Esimerkiksi Turussa seurakunnan keräys oli niin suosittu, että se lopetettiin etuajassa. Kunpa tämä antamisen ilo leviäisi kattamaan koko vuoden!

Tästä tuli nyt aika outo kirjoitus, jossa sekoittuvat "hei katsokaa, mitä ihanaa TAVARAA!" ja "muistetaan joulun aineeton puoli".
Mutta sellainenhan tämä joulu taitaa aika monelle länsimaalaiselle olla.

Hämmentävä sekoitus kimalletta ja säihkettä sekä hiljentymistä ja lähimmäisenrakkautta.

Onneksi joulu taitaa olla niin suuri juhla, että siihen mahtuvat molemmat puolet.
Ja jälkiruoaksi muutama pipari.

Iloista joulun odotusta!
Trine