Tänään juhlimme kahden ihanan ja minulle todella tärkeän naisen 60-vuotisjuhlia.
Onnea Äiti ja kummitäti!
Koska aikaisempi seppelekokemus rajoittuu jokakesäisiin voikukkaseppeleisiin (jotka nekin usein minun tekemänäni hajoavat aika nopeasti käsiin), oli pientä jännitystä ilmassa kuinka kuningasidea oikein käytännössä toteutuisi. Olin ajatellut tehdä seppeleen perinteiseen letitystyyliin, mutta onneksi pistäytyminen kukkakauppaan sai toisiin ajatuksiin. Ammattilaisen kanssa juttelu kannatti ehdottomasti; materiaalien lisäksi sain korvaamattoman tärkeitä vinkkejä seppeleiden tekoon! Kauhulla ajattelen mitä seppeleistä olisi tullut ilman neuvoja. Kiitokset siis Kukkahuone Kastanjan osaavalle myyjälle!
Suurimmaksi osaksi käytin ostokukkia, ainoastaan päivänkakkarat kävin poimimassa. Alunperin olin ajatellut seppeleisiin enemmän luonnonkukkia, mutta näin ensimmäisellä kerralla tuntui helpommalta käyttää suositeltuja ja varmasti kestäviä ostokukkia. Seuraavalla kerralla täytyy kokeilla ottaa kaikki materiaalit ojien vierustoilta.
Ja seuraava kerta tulee varmasti, sillä seppeleiden teko oli I-HA-NAA! Kaikenlainen näpertely, jossa tulos on nopeasti nähtävissä, on niin hauskaa akkujen latausta. Kuvissa näkyy kuinka niini loppui kesken ja seppeleen sisältä pilkottaa vaalean vihreä lahjanaru, mutta mitä olisi DIY-projekti ilman pientä improvisointia! Improvisoinnista huolimatta innostuin hommasta kovasti! Innostus taisi taas lähteä hiukan lapasesta, sillä puolen yön aikaan, kun toinen seppeleistä oli lähellä valmistumista pohdin miehelle ääneen floristiksi oppisopimuksella kouluttautumista :)
Jännitin hiukan kuinka seppeleet asettuvat päähän, mutta huoli oli turha! Sankarittaret liihottelivat kesäkuun illassa seppeleet kutreillaan ja toinen sankareista jopa suunnitteli seppeleen käyttöä vielä huomennakin!
Paljon onnea kahdelle kauniille naiselle!
Trine
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti