 |
| Omissa kengissä |
"Sä voisit pitää meille jonkun super-Marjo koulutuksen, kun sä saat aina niin paljon aikaan!"
Siis ihan oikeasti noin sanottiin minulle tänään.
Vuosisadan illuusio on luotu!
Hämmentävää, kertakaikkisen hämmentävää.
Että minusta, juuri minusta joku voi ajatella, että "saapa tuo tyyppi paljon aikaan".Kommentin lausuja oli tietysti vielä se henkilö, jolla kuvittelen elämän olevan matonhapsuja myöten ojennuksessa. Ja juuri hän kuvittelee, että minä saa paljon aikaan. Siis minä, jolla samat pyykit roikkuu useamman päivän pyykkitelineessä ja kasvimaan rikkaruohot rehottavat onnellisena usein kesän loppuun asti. Juuri tälle ihmiselle olin kuitenkin välittänyt itsestäni kuvan aikaansaapana henkilönä.
Kyseinen kommentti, kuten kohteliaisuudet niin usein tekevät, sai aikaan jotakin positiivista: tajusin, että ehkä myös niillä henkilöillä, joiden itse kuvittelen tekevän tehokkaasti koko ajan jotain ja pitävän elämän täysin hallinnassa on pyykit lajittelematta ja jääkaapin takanurkassa jokin tunnistamaton rasia. Ehkä muillakin on eteisen (olohuoneen, keittiön) lattialla hiekkaa ja pöydän nurkassa aina kummallisen ehtymätön pino sekalaista paperisälää?
Ja ehkä se kaikkein tärkein juttu olisi ylläpitää myös itselleen sitä illuusiota, että "hei mähän oon aika aikaansaapa tyyppi!"
Trine
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti